Mikkelin seudun vapaa-ajanasukas-
valtuuskunnan jäsenten kolumnipalsta
23.11.2011 Juha Kaiponen - Kommenttipuheenvuoro
Mikkeli-Foorumi/Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu
Mikkelin tulevaisuuden aluejohtokunnat
Miten vapaa-ajan asukkaan vapaa mielipide otetaan vastaan Mikkelin seudulla? Miten sovitetaan yhteen eri kulttuurien kohtaaminen? Kysymyksiä voisi laatia vaikka kuinka paljon, mutta esittämättä lisää niitä, pyrin avaamaan teemaa seuraavassa. Päivän aiheen ympärille nimittäin liittyy kiinteästi kaksi isoa asiakokonaisuutta - politiikka ja demokratia - joita käsittelen tässä hieman.
Niccolò Machiavellin (1469-1527) mukaan politiikassaon pohjimmiltaan kysymys voimien tehokkaasta käytöstä menestyksen ja vallan lisäämiseksi. Milan Kundera kirjoitti 30 vuotta sitten: ”Ihmisen henkinen maantieteellinen asema, hänen kulttuurinen kuuluvuutensa, ei ole mikään objektiivinen tekijä. Se ei myöskään ole pysyvä, kuten jotkin psykologiset ilmiöt, esim. sanavarasto tai väritaju. Se on subjektiivinen, vaihteleva, muuttuva ja muutettava.” Roomalainen poliitikko ja ajattelija Cicero on puolestaan todennut, että jalointa, mitä voi tehdä, on palvella omaa maataan ja omaa kansaansa. Demokratia käsitteenä on ollut monen ajattelijan lempilapsi. Yhteenvetona ajattelijoiden mielipiteistä voidaan kait todeta, että demokratia on vallan jatkuvaa vaihtuvuutta siten, että oppositio ja vähemmistöt otetaan jatkuvasti huomioon.
Mikkelin seudulla on 25.000 vapaa-ajan asuntoa eli puhe on myös suuresta määrästä ihmisiä, joista ehkä 2/3 on kotoisin seudun ulkopuolelta. Ristiinan kunta on edistyksellisesti päättänyt seitsemisen vuotta sitten perustaa vapaa-ajan asukkaiden keskuudesta mökkiläistoimikunnan. Toimikuntaan valittiin yksi edustaja kultakin 11 kylätoimikunnan alueelta sekä kolme kunnan edustajaa. Toimikunta on järjestäytynyt hyvin. Se on laatinut vuosittain toimintasuunnitelman ja jakaantunut työryhmiin. Toimikunta on valinnut painopistealueet, joilla se vuosittain pyrkii viemään asioita eteenpäin. Se on osallistunut joka vuosi Ristiinassa kahteen suureen kesätapahtumaan . Tänä vuonna merkittävää oli ensimmäisen palvelututkimuksen toteuttaminen Ristiinassa. Työn tuloksia työstetään eteenpäin.
Mökkiläistoimikunta on vuosittain myös jonkin verran mediassa. Toimikunta tekee kaiken niin, että eturistiriitaa vapaa-ajan asukkaiden ja muiden sidosryhmien välille ei synny. Se siis pohtii ja pyrkii vaikuttamaan sellaisiin asioihin, jotka koskevat kaikkia. Pääpaino asioissa on kuitenkin vapaa-ajan asukkaiden päivittäin eteen tulevien asioiden hoitamisessa. Toimikunnalla onkin hyvät yhteistyökanavat kunnan ja kylätoimikuntien sekä monien sidosryhmien kanssa.
Mikkelin seutuvaliokunta perusti puolestaan viitisen vuotta sitten Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunnan. Siinä on kaksi jäsentä kustakin kuudesta seudun kunnasta, kuntien johtajat ja seutuvaliokunnan edustus.
Valtuuskunta on järjestäytynyt niin, että työtä johtaa puheenjohtaja kolmen työryhmän puheenjohtajan kanssa. Kullakin työryhmällä on omat kärkihankkeensa, joita viedään voimallisesti eteenpäin. Tämän lisäksi on useita muita asioita, joihin panostetaan tarpeen mukaan. Valtuuskunta on nimennyt jokaiselle vapaa-ajan asukasjäsenelleen vähintään yhden yhteisön, jonka kanssa hankkeista keskustellaan ja niitä kehitetään yhdessä. Lisäksi valtuuskunnalla on edustus Etelä-Savon maakuntaliiton ”Laajakaista kaikille hankkeen” ohjausryhmässä. Kyseessä on siis valtakunnallinen 100 Mbit kuituverkon rakentamishanke. Valtuuskunta on näyttävästi muutaman kerran mediassa vuosittain ja sillä on omat nettisivut www.nettilaituri.fi.
Sekä valtuuskunta että mökkiläistoimikunta tekevät esityksiä ja aloitteita. Ne eivät siis ole varsinaisia päätöksentekijöitä. Ne ovat siltana vapaa-ajan asukkaiden ja kuntien sekä alueen toimijoiden välillä. Ne eivät ole millään tavalla poliittisia henkilöitä, vaan osana paikallisdemokratiaa.
Francis Fukuyama on todennut parikymmentä vuotta sitten, että demokratia on nykyään merkittävän vakaa ja voimakas siitä syystä, että tyydyttämättömäksi jääneitä on entistä paljon vähemmän. Mikkelin seudulla on ikään kuin teoriaoppikirjaan nojautuen alettu ottaa vapaa-ajan asukkaiden edustus huomioon alueen asioiden ja jopa kehitystyön puntaroinnissa. Näin laajaa ja hyvin organisoitua sekä demokraattista vaikutusmahdollisuutta vapaa-ajan asukkailla ei tietääkseni muualla Suomessa ole. Tästä suuri kiitos alueen kunnille, joille toivottavasti koituu vapaa-ajan asukkaista muutakin kuin taloudellista hyötyä – uskon näin. Toivon mukaan voimme antaa jotain panostusta myös tulevaisuuden aluejohtokuntien työssä.
17.10.2011 Juha Kaiponen - Kommenttipuheenvuoro
Mikkelin seudun kauppakamarin
laajakaista-seminaari
Arvoisat kuulijat
Tehtävänäni on kommentoida äsken kuultujen alustajien puheenvuoroja. Käsittelen aihetta vapaa-ajan asukkaan ja -asunnon näkökulmasta. Olen vapaa-ajan asukas Ristiinassa,
Ristiinan kunnan mökkiläistoimikunnan puheenjohtaja, Mikkelin seudun vapaa-ajan asukasvaltuuskunnan jäsen ja Etelä-Savon maakuntaliiton Laajakaista kaikille -hankkeen ohjausryhmän jäsen.
Kuten äsken kuulimme 100 megan laajakaistahanke ei koske vapaa-ajan asutusta. Nyt, kun on siis hankkeen väliarvioinnin aika, on syytä vakavasti pohtia, mitä vapaa-ajan asutus Suomessa merkitsee kuntien hyvinvoinnille, työtyytyväisyyteen, ekologisuuteen jne. ja miten se tulisi jatkossa ottaa huomioon laajakaistahankkeessa.
Vapaa-ajan asukkaiden kannalta ei ole pääsääntöisesti merkitystä sillä, millä tekniikalla yhteys on rakennettu, kunhan yhteyden toimivuus ja nopeus ovat riittävät. Kiinteät yhteydet tulevat harkittavaksi silloin, kun vapaa-ajan asunnon sijainti on suotuisa vakituiseen asuntoon, yrityksen tai julkisyhteisön rakennukseen nähden. Mobiili tai langaton yhteys lienee joissakin tapauksissa ainoa järkevä mahdollisuus taloudellisista syistä, sillä kiinteä yhteys on kallis rakentaa varsinkin syrjäiseen paikkaan. Valokuituyhteys mahdollistaa kuitenkin merkittävästi laajemmat palvelumahdollisuudet kuin langaton yhteys ja tästä syystä kiinteän yhteyden on oltava ensisijainen vaihtoehto. On usein alueita, joissa sijaitsee vain yksi tai pari vakituista asuintaloa, mutta kymmeniä vapaa-ajan asuntoja. Tällöin vapaa-ajan asuntoihin rakennettaessa valokuituyhteys autetaan myös vakituisia asutuksia saamaan yhteydet syrjäiseenkin paikkaan edullisesti.
Miksi sitten on tärkeää huolehtia asianmukaisesta teknologisesta varustetasosta myös vapaa-ajan asutuksiin? Syitä on varmasti lukuisia ja otan tässä vain muutaman esimerkin.
Sähkö, lämpö, talviasuttavuus ja kodin yleisesti käytössä olevat mukavuudet ovat myös vapaa-ajan asunnon vaatimuksia. Tähän ryhmään halutaan entistä useammin toimiva laajakaistayhteys.
Nyky-yhteiskunnassa päivittäisissä yhteyksissä käytetään paljon laajakaistaa. Palvelujen saanti edellyttää usein teknistä yhteyttä palvelun tarjoajaan. Laaja kirjo palveluista on lähes tyystin sen varassa, että palvelun käyttäjä hoitaa yhteydet internetin välityksellä. Vapaa-ajan asunnossa viihtyvyyteen on merkitystä sillä, kuinka päivittäinen yhteys sidosryhmiin onnistuu ja kuinka palvelujen hoito mm. pankkiin, kirjastoon sekä hyvinvointi- ja terveyspalveluihin toimii. Laajakaistan puuttuminen ei saa johtaa siihen, että terveyspalvelujen muuttuessa merkittävästi lähivuosina vapaa-ajan asukkaat jäävät eriarvoiseen asemaan muihin nähden.
Vapaa-ajan asunnon turvapalvelut edellyttävät myös hyvää teknistä perustaa. Tekniikka tältä osin voidaan kytkeä yhteen omistajan vakituisen asunnon kanssa, jolloin turvapalvelu laajenee varsin kattavaksi. Vapaa-ajan asunnon kaikki säädöt sähkön, lämmön, turvalaitteiden jne. voidaan toimivan laajakaistayhteyden avulla hoitaa joustavasti. Ilman hyvää teknologiaa ei myöskään etätyö mahdollistu asianmukaisella tavalla. Etätyön tekeminen lisääntyy jatkuvasti ja se alkaa olla merkittävä tekijä työmarkkinoilla. Sillä on lisäksi vapaa-ajan asukkaan kunnalle merkittävää painoarvoa ja kilpailuetua toisiin kuntiin nähden.
Kaikkia näitä mainittuja asioita voidaan hoitaa jatkossa yhdellä yhteydellä käyttäen hyväksi laajakaista-TV:tä (IPTV). IPTV tarjoaa mahdollisuuden laajentaa paitsi näiden palvelujen hoitamisen niin myös paljon nykyistä laajemman ja joustavamman TV-ohjelmatarjonnan teräväpiirtona. Tätä TV:tä voi itse asiassa pitää myös pääteruutuna. Kaikki vapaa-ajan asukkaat eivät varmasti halua hankkia minkäänlaista laajakaistaa. Pelkästään sähkön puuttuminen asettaa laajakaistan käytölle haasteita. Nuoren sukupolven kannalta laajakaistan olemassaolo on ehdoton edellytys. Tämän johdosta vapaa-ajan asuntokanta saattaa tulevaisuudessa osin jäädä käyttämättä, jos asunnoissa ei ole kaikkia perustarpeita tarjolla.
Etelä-Savossa on 76.000 vakituista asuntoa ja 45.000 vapaa-ajan asuntoa. Mikkelin seudulla puolestaan on noin 25.000 vapaa-ajan asuntoa. Vapaa-ajan asunnoissa vietetään yhä enemmän aikaa. Onko meillä mahdollista jättää näin laaja joukko vapaa-ajan asukkaita laajakaistahankkeen ulkopuolelle? Vaikuttakaamme yhdessä siihen, että asia pysyy päättäjien asialistalla ja asiaan suhtaudutaan vakavasti. Investointikustannuksia syntyy varmasti paljon lisää, jos kuituverkkoa laajennetaan nykyisestä olettamasta. Sen avulla kuitenkin saadaan alueella yhä pidemmän aikaa viettäviä ihmisiä, jotka käyttävät rahaa alueella ja haluavat entistä enemmän palveluja alueella. Lisäksi rahaa ja työtä laajakaista poikii moneen suuntaan sen käytön perusteella.
(Rakennusneuvos Juha) Parantaisen (liikenne –ja viestintäministeriö, LVM) esitys päättyi kysymykseen: Haluatko mukaan? Vastaukseni on: Kyllä me vapaa-ajan asukkaat haluamme mukaan laajakaistahankkeeseen! Kiitos.
07.02.2011
Vesistöjen hoitoon ja kunnostamiseen
sekä turvetuotannon ongelmien
poistamiseen budjettirahaa
Etelä-Savon Maakuntaliiton hallitus julkisti 24.1.2011 kokouksessaan asiat, joita se esittää hallitusohjelmaan. Niitä olivat liikenneasiat, kuntatalous, Opettajakoulutuslaitoksen säilyminen Savonlinnassa ja bioetanolilaitos Punkaharjulle. Maakunnan kannalta keskeisiä ja pohdittuja asioita, joten niihin ei sen enempää. Lopullinen lista hallitusohjelmatasolle tehdään 21.2.2011. Nostan yhden asian lisäpohdittavaksi: Se on vesien kunnostamiseen ja turvetuotannon ongelmien poistamiseen tarvittavat resurssit!
EU-alueella on sekä EU- että -maiden hallitustasoilla vahvistettu vesienhoitosuunnitelmat v. 2010 – 2015. Suunnitelmissa on selvitetty alueiden keskeisten pohja- ja pintavesien tila sekä määritelty vesistöjen laatu arvosanoilla erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja heikko. Näistä on johdettu myös maakuntatasoiset toimenpidesuunnitelmat. Nämä kaikki ovat nähtävillä www.ymparisto.fi/vesienhoito. Etelä-Savon vesistöjen tila on näissä suunnitelmissa määritelty kohtuullisen hyväksi, pääsääntöisesti erinomainen ja hyvä-tasoille. Mutta alueilla on heikompia alueita ja monen merkittävän vesistön tilan todetaan koko ajan heikkenevän. Myös monet pienet järvet ja lammet, jotka laskevat esim. Kyyveteen ja Puulaan ovat turvetuotannon takia erittäin heikossa kunnossa! Ja vaativat nopeita toimia! Turvetuotanto onkin noussut monella alueella aistihavaintojen pohjalta erityisongelmaksi. Vesistöihin tuleva kiintoaine ja humus, erityisesti tulvien ja voimakkaiden vesisateiden aikana, on voimakasta ja se lisää vesistöjen tilan pilaantumista. Metsäojitus ja maatalous ovat Etelä-Savon vesistöjen merkittäviä kuormittajia. Myös fosforin määrät ovat em. ongelmien aiheuttajien takia korkeita!
Etelä-Savossa on ELY:n Ympäristökeskuksen johdolla ja osin kansalaistoiminnan aktiivisuuden toimesta käynnistetty ja lisää käynnistetään projekteja vesien laadun kunnostamiseksi tai laadun ylläpitämiseksi. Ongelma on kuitenkin se, että viranomaisinformaation perusteella, resursseja ei juuri ole: v. 2010 Etelä-Savossa yllä oleviin projektiin oli kunnostusrahaa 20 000 €.
Tällä rahamäärällä ei juuri voi tehdä mitään! Valtakuntasolla budjetissa näitä resursseja vain supistetaan: momentilla ympäristötyöt määrärahat v. 2009 olivat 18 950 000 €, v. 2010 15 500 000 € ja vuodelle 2011 määrärahat pudotettiin 10 000 000 €. Nämä ovat 3 v. siirtomäärärahoja, joten v. 2011 määrärahasta osa on jo korvamerkitty muualle! Tämä ihmetyttää, koska nyt vesienhoitoon pitäisi panostaa. Tätä edellyttää EU ja tätä edellytti Ollilan työryhmä. Vettä pitäisi juoda pian niin Kyyvedestä, Puulasta kuin Tuppuralan ja Kenkäveron välistä Saimaastakin. Valitettavasti on niin, että Saimaan ko. osan hauetkin jo maistuvat syöntikelvottomalta! Kyyveden lahtien puuro on myös osin leväpitoista ja Puulankin suunnalta kuuluu heikkoja kaikuja. Ehkäpä aikaa menee, ennekuin näistä vettä juodaan! Siksi voimia ja resursseja on kohdistettava asioiden korjaamiseen!
Puhdas vesi on Etelä-Savolle, kuten koko Suomelle sellainen arvo, jota ei saa menettää yhdessäkään lahden poukamassa, saati sitten kokonaisissa järvissä! Ehdotan, että Maakuntaliitossa arvioidaan vesienhoitosuunnitelmat/vesien tila yhdessä ammattilaisten kanssa ja tehdään ehdotus asian nostamiseksi hallitusohjelmaan: Tarve ei ole pelkästään Etelä-Savossa, vaan koko Suomessa!
Vesien tila on valitettavasti kokonaisuudessaan suunnassa heiketä kuin parantua! Ilman rahaa ja muita tehostamisresursseja asiat eivät korjaannu! Eikä rahaa riittävästi tule, ellei asiaa nosteta hallitusohjelmatasolle! Niin merkittävä tämä asia on, ja vesiprojektithan ovat yleensä pitkäkestoisia!
Vesistöjä kesät ja talvet seuraava
Leo Laukkanen
Kauppaneuvos, Kalastelija,
Vuoden mökkiläinen Suomessa v. 2003
28.05.2010
Metsämaisemaa kannattaa suojella
Mikkelin seudun vapaa-ajan asukkaidenvaltuuskunnan tehtävänä on vaikuttaa maakunnan asioihin niin että myös seudun 45 000 mökkiläisen ja heidän 150 000 perheenjäsenensä ja vieraansa tarpeet otetaan huomioon erinäisissä asioissa.
Viime aikoina ovat valtuuskunnassa olleet esillä metsät. Meillä mökkiläisillä on siinä asiassa valvottavana myös sellaisia etuja, jotka saattavat olla ristiriidassa paikallisten metsänomistajien kanssa.
Siihen liittyen siteeraan Maaseudun Tulevaisuudessa (24.5) julkaistua artikkelia:
”Stressi heikentää elimistön kykyä vastustaa sairauksia…
Keinoja stressin lievitykseen on paljon. Tunnettuja ja paljon köytettyjä ovat viina, lääkkeet, musiikin kuuntelu, liikunta tai vaikkapa neulominen.
Vähemmän tunnettu mutta luultavasti monen alitajuisesti käyttämä keino on vetäytyminen luontoon.”
Professori Kalevi Korpelan mukaan ”tutkimuksissa on saatu paljon näyttöä siitä, että luonnossa oleskelu lievittää stressiä. Koehenkilöiden verenpaine on laskenut, sydämen syke on tasaantunut ja syljestä mitattujen stressihormonien määrä on vähentynyt”.
Vapaa-ajan asunnot ovat tärkeitä stressintorjunnan välineitä, ja siksi me mökkiläiset puolustamme metsien moninaiskäyttöä, sitä, että metsiä ei kohdeltaisi vain puupeltoina. Metsillä on maisema-arvoa. Metsissä pitää voida marjastaa ja sienestää. Myös metsästys kuuluu luontoarvoihin. Metsissä samoilua ja muuta virkistyskäyttöä (ja pitkällä aikavälillä niiden luontaista ravinnevarastoa) vähentää se, jos kannotkin revitään juurineen maasta teollisuuden käyttöön.
Kesäasukkaana olen erityisen huolestunut maiseman säilyttämisestä teiden varsilla, rannoilla ja asumusten läheisyydessä. Suomessa ei niistä asioista ole sitovia määräyksiä. Niinpä pääteiden varret hakataan meillä aukoiksi, mistä on taas tänä talvena saatu lisänäyttöä Mikkeli-Puumala -tien varresta.
Keskusmetsäseura Tapion suositus on, että rannoille jätettäisiin vähintään 10 metrin metsäkaistale. Meillä päin Puumalassa ei ole aina niin tehty, ja kesäasukkaan näkökulmasta lähentelee raiskauksen tunnelmia se, jos vastarannalla on lähes veteen asti ulottuva aukko. Siltä osin toivoisi maanomistajilta huomaavaisuutta vastarannan asukkaita kohtaan puhumattakaan siitä, että raiskio tehtäisiin kesämökin naapuriin.
Vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta soisi metsänomistajien alkavan kehittää metsämaiseman suojelua uudella tavalla: vuokraamalla maisemaa eli säilyttämällä maisema - maksua vastaan - joko luonnontilassa tai puistomaisena niin että metsänomistaja (joka saattaa olla mökin tontin myyjä) ei tuhoa mökkiläiselle rakasta välitöntä ympäristöä. Ajatus maisemanvuokrauksesta kaipaa kehittelyä ja pioneeritapauksia.
Lähellä meidän mökkiämme (mutta ei ihan näköyhteyden päässä) on esimerkki toisenlaisesta maisemanpilaamisesta. Hakkuualue Saimaan rannalla muistuttaa kuun maisemaa, kun pystyyn on jätetty pelkkiä keloja. Olen ymmärtänyt asian niin, että avohakkuualueille jätetään muutamia puita pystyyn siemenpuiksi. Määräyksissä ei kuitenkaan sanota, millaisia puita on jätettävä hakkaamatta, ja tässä tapauksessa ahne metsänomistaja on jättänyt siemenpuiksi keloja. Ne tuhoavat maiseman pahemmin kuin puhdas aukko.
Vapaa-ajan asukkaiden valtuuskunnassa olemme olleet huolissamme myös terveyspalveluista, joita monessa lähikunnassa pitää hakea tai ostaa virka-ajan ulkopuolella Mikkelistä ja jotka ovat suuri ongelma myös niiden kuntien vakituisille asukkaille. Meitä mökkiläisiäkin huolestuttaa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin lääkäripula ja palvelujen privatisoiminen yksityisten keikka- ja harjoittelijalääkäreiden hoitoon. Yritämme vaikuttaa asian käsittelyyn eduskunnassa niin että terveydenhoitoa saisi laajassa mitassa myös kotikunnan ulkopuolella.
Kaunista ja vähäsääskistä (ja -paarmaista) kesää niin paikallisille kuin kesäasukkaillekin!
Esko Seppänen
14.05.2010
Vakituisten ja vapaa-ajan-
asukkaiden yhteistoiminta
Mikkelin seudulla on paljon vapaa-ajanasukkaita varsinkin kesällä mutta myös enemmän ja enemmän ympärivuotisesti. On rikkaus, jos vakituisten ja vapaa-ajanasukkaiden välille syntyy elävä, vireä vuorovaikutus- yhteistoimintaa ja yhteisvastuuta. Kuitenkin jokainen saa olla sitä mitä on.
Monet vapaa-ajanasukkaat ovat viettäneet jo lapsuutensa ja nuoruutensa näillä main ja nyt palanneet tänne. On myös sattumalta tänne tulleita. Kaikilla on erilaisia tietoja ja taitoja, muistoja ja elämänkokemusta. Ne tulisi yhdessä saada yhteiseksi voimavaraksi kaikkien iloksi ja seudun hyödyksi.
Itse muistan monet lapsuuden ja nuoruuden hiihto-ja kesälomat Mäntyharjussa. Sain olla paimenessa, hätistää kärpäsiä lehmistä lypsyaikoina, osallistua heinätalkoisiin, tehdä varpuvispilöitä ja tuohiesineitä, kerätä kouluun tarvittavat kasvit jne.Aikaisemmin kesäasukkaat saivat myös varsin usein ostaa suoraan taloista maitoa, kananmunia, voita jne.Ne olivat ikimuistoisia maatalovierailuja. Se oli ihanaa aikaa!
Tänä päivänä kaipaan noita lapsuuden aikojani, lehmiä, hevosia,lampaita, sikoja, kanoja ja monien maatalojen ihania taitavia emäntiä lypsyämpäreineen ja isäntiä hevosineen. Nyt kiinnostaisi myös keskustella vakituisten asukkaiden kanssa paikallisesta historiasta, alueen ja elämän muutoksista ja yhdessä sopia vastuustamme paikallisesta luonnosta, vesistöstä ja metsistä . Luonto on kuitenkin yhä yksi tärkeä yhdistävä tekijä meille kaikille! Sitäkin tulee yhdessä vaalia!
Mitä muuta voisimme tehdä yhdessä? Vapaa-ajanasukkaat tukisivat mielellään paikallista suoramyyntiä, maalaistoria, maalaismarkkinoita ja katsoisimme yhdessä, että tiedotus niiden olemassaolosta toimii. Käyttäisimme mökkitalkkareita, pitopalveluita yms. Osallistuisimme kylätoimikuntien tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen.Järjestäisimme yhteisiä maiseman siivoustalkoita, lentopallo-, pyöräily- ja kävelyiltoja yms.Mahdollisesti myös rantakala-ja positiivisen ajattelun keskusteluiltoja? Vierailukutsujakin voitaisiin esittää puolin ja toisin.
Yhtä tärkeitä ovat sekä kaupunki- että maaseutukuulumiset. Ihan tavallisina ihmisinäkin voisimme valtavasti rikastuttaa toinen toistemme elämää ja tukea toisiamme iloissa ja suruissa. Tällainen elävä kaikkien asukkaiden vuorovaikutus näissä kauniissa maisemissa kaikkine palveluineen lisäisi maakuntamme mainetta ja kunniaa. Yhteistoiminnallamme edistäisimme myös Mikkelin seutua tulemaan tunnetuksi vapaa-ajan asumisen hyvänä ykkösseutuna. Siinäpä meille kaikille haastetta!
Aila Niinikoski
MSVV:n jäsen
Helsinki - Mäntyharju
14.03.2010
Puulan ja Saimaan vesistöjen erilaisuudesta
Puulan vesistöä rasittaa aikoinaan tapahtunut vedenpinnan lasku, mikä jätti jälkeensä runsaasti vesijättömaita, joiden kanssa edelleen kipuillaan. Vesistön rantametsät ovat muuttuneet vuosien saatossa paljolti lehtimetsiksi ja pusikoiksi juuri vesijättömaiden vuoksi. Monet jo muutenkin matalat järvet ovat rehevöityneet rannoille kertyneitten lehtipuiden karikkeiden joutuessa rantavesiin, josta on seurauksena ruohittuminen ja leväkasvullisuuden lisääntyminen.
Tätä matalien järvien pohjakasvullisuuden kasvua ei ole havaittu tarpeeksi ajoissa, ehkä vasta nyt kun vesien humuspitoisuus on lisääntynyt ja levien kasvu yltynyt. Toinen seikka, jolla Puulan vesistö erottuu Saimaasta, on turpeen noston vaikutus Kyyveden ja läntisen Puulan vesien laatuun. Turvesoilta valuvat ravinteet ovat lisänneet rannoille kertyneiden biomassojen kasvua, joka alkaa vasta nyt näkyä rantojen ja järvien kunnossa. Kun puhutaan Etelä-Savon vesien suojelusta, niin nämä kaksi Puulan vesistöä rasittavaa erityisongelmaa pitäisi huomata, sillä vesijättömaita ja turpeen nostosta aiheutuvia ongelmia ei Saimaalla juurikaan ole.
Jouko Rönkä
Helsinki-Kangasniemi
Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunnan jäsen